2012 kaipasin breikkiä duunista. Palaset loksahtivat kohdalleen ja sain viettää ihanat viisi kuukautta Espanjassa. Ihana oli myös aikanaan palata kotiin, oman kullan luokse. Nyt kolme vuotta myöhemmin samat kämppikset odottavat Fuengirolassa sohva valmiiksi pedattuna ja taas on aika lähteä. Levottomat nämä jalat, kun aina on mentävä...
VAMOS!
Yllä olevista lentokenttäfiiliksistä Espanjan kodin tunnelmiin. Perillä ollaan! Tuntuu aivan siltä kuin en olisi poissa ollutkaan. Edellisestä visiitistä taitaa olla kahdeksan kuukautta. Aamupalablenderi oli lupausten mukaisesti ilmestynyt tiskipöydälle, mutta muuten näyttää ihan tutulta. Epäaamuihmisenä koen että aamiaisen tulee olla helposti kurkkuun kaadettava, minimaalisesti energiaa vaativa suoritus. Kaikki tärkeä vaikuttaa siis olevan kunnossa.
"Ihan hyvä tässä on nukkua! Ei ainakaan tipahda lattialle."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti